Tästä se lähtee!

Hui, ensimmäinen blogikirjoitus. :o Hieman jännittää, koska en oo kovin avoimesti puhunut kenellekään tästä mun vauvakuumeesta, mutta nyt on ihan pakko päästä avautumaan johonkin. En mä nyt tiedä kuinka aktiivinen tästä tulee, tai että tuleeko tänne edes ketään lukijoita mutta ainakin ittelle tulee hieman parempi olo, kun on joku paikka mihin purkaa ajatuksia.

Eli tosiaan, mä oon 21 -vuotias ja opiskelen lähihoitajaksi ammattiopistossa, toinen vuosi alkaa syksyllä. Oon jo yhden koulutuksen suorittanut, mutta vasta valmistuttua löysin sen mun alan :D Unelmana ois siis työ lasten parissa, päiväkodin pienten puolella oon ainakin viihtynyt erityisen paljon. Vanhuspuolellakin oon viihtynyt ihme kyllä - aluks olin tosi skeptinen ja olin ihan varma etten tykkää siitä hommasta. Lapset ja nuoret on kuitenkin edelleen se, mihin haluan suuntautua.

Harrastan valokuvausta, piirtämistä, konserteissa pyörimistä ja satunnaista videopelien pelaamista ja lenkkeilyä. Erityisen lähellä sydäntä on kissat ja tällä hetkellä asustelenkin Vili kissan kanssa ja heinäkuussa kotiutuu uusi pentu. : )

Vauvakuumeesta oon kärsinyt 15 -vuotiaasta asti, mutta sillon se oli aika pientä ja lievää - ei häirinnyt jokapäiväistä elämää. Tässä kahden vuoden aikana kuumeilu on kuitenkin muuttunut hyvin sietämättömäks ja madaltaa aika rutkasti mielialaa ja pilaa päivät, jos testiin ei pukkaakkaan positiivista. Ehkä eniten asiassa ahdistaa se, että ei oo tullut raskaaksi vaikka onkin pannut menemään ilman ehkäsyä ja pelkää, että jotain on vikana vaikka ihan hyvinhän voi olla, että ajotus ei vaan ole oikea. 

Blogissa kerron kaikesta maan ja taivaan välillä, vaikka nimi viittaakin vauvakuumeeseen. Vauvablogihan tästä tulee heti, kun saan miehen joka rupee mun kanssa aktiivisesti yrittään. : ) 

Ei kai tässä nyt oikeen muuta oo, enjoy!